Joulu tulee sittenkin

Tämä syksy on ollut minulle hyvin poikkeuksellinen. Uusi koulu ja sen tähden uudet työkuviot, uudet harrastustavoitteet, uusi koiranpentu... Kaiken kiireen keskellä en ollut edes huomannut, että kalenteri kääntyi lokakuulle ajat sitten. Joulunodotus, oma syksyinen perinteeni ja ihastuksen kohteeni, oli jäänyt jonnekin kiireen ja arjessa selviytymisen jalkoihin.

Nyt se on kuitenkin täällä. Lämmin, kutitteleva tunne vatsanpohjalla. Pörröiset villasukat ja mukillinen höyryävää glögiä. Haaveilu, unelmointi, lahjojen jemmailu ja tottujen tähyily. Joulunodotus kaikessa ihanuudessaan!

Kauppojen joulukin on alkanut kuin huomaamatta. Pari viikkoa sitten vierailin äitini kanssa Vantaan Ikeassa tutkailemassa joulutarjontaa. Paljon oli kimalletta ja kultaa, minulle vierasta ylitsepursuavan glitteröityä ja kiiltelevää, mutta joukosta löytyi myös perinteisempiä koristeita ja tekstiileitä. Olisin halunnut ostaa ihanan, suuren lankapukin, mutta en keksinyt sille mitään paikkaa asunnostani, joten jätin pukin suosiolla hyllylle muiden ostettavaksi. Suloiset, kuuseen ripustettavat lintuset ja rulla jouluista lahjapaperia päätyivät kutenkin ostoskassiini yhdessä syksyn ensimmäisen glögipullon kanssa.

Lankapukki

Joulupukkiakin odoteltiin saapuvaksi!

Eilen omaan lähikauppaankin oli vihdoin saatu glögit myyntiin. Glögin kaveriksi paistoin syksyn ensimmäiset tähtitortut, ja istuskelin illalla kotona lämpimässä selaillen ja suunnitellen jouluisia tapahtumia. Niistä lisää myöhemmin.

Kutkuttelevaa, lämpöistä, salaperäistä joulunodotusta teille kaikille!