sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Ihana, ihana joulu



Joulu tuli, oli ja meni. Ihanana, maistuvana, tuoksuvana. Ihan kuin aina ennenkin.

Päivää ennen aatonaattoa muutin eläinten kanssa vanhemmille joulun viettoon. Kävimme myös pikkusiskon kanssa Vartiokylän kirkolla Kauneimmat Joululaulut -tapahtumassa virittäytymässä tunnelmaan.

Aatonaattoiltana koristeltiin kuusi. Täti, serkut ja eno kävivät kylässä. Syötiin pipareita, naurettiin ja odotettiin. Ulkona satoi vettä. Käytiin joulusaunassa, ja yöksi käperryttiin puhtaisiin, tuoksuviin lakanoihin. Joulu sai tulla!



Aattoaamu oli märkä ja harmaa, mutta joulun tunnelma löytyi kaikesta huolimatta. Riisipuuroa, joululauluja ja ihana Lumiukko -animaatio. Ei jouluaamu paljon muuta kaipaakaan.


Pikkusisko oli saanut oman kuusen huoneeseensa






Illemmalla katettiin pöytään jouluateria. Oma panokseni joulupöydässä oli porkkanalaatikko, jota tein tänä jouluna ihan ensimmäistä kertaa, viime vuodesta tutulla reseptillä valmistettu bataattilaatikko sekä jälkiruoka, joka tällä kertaa oli valkosuklaa-pannacotta ja karamellisoidut omenat.




Tein jälkiruuat suoraan pieniin annoskuppeihin. Pilttipurkit olivat oikein sopivat, sillä jälkkäriä ei näin tullut liikaa. Purkki muuntui jouluiseksi söpön koristenauhan avulla.



Ruuan jälkeen oli pian aika aloittaa lahjojen jako. Koira ja kissat avustivat innokkaina, ja saivat toki myös omat pienet pakettinsa.





Tontut olivat jälleen panneet parastaan pakettien koristelussa, vai mitä sanotte näistä?










Tänä vuonna isä oli myös "satsannut" paketointiin, ja tehnyt pakettikortitkin ihan itse:




Paketeista paljastui yhtä sun toista kivaa ja hyödyllistä. Itse sain mm. uudet aamutossut koiran syömien tilalle, pinon keittokirjoja, mielenkiintoisen lautapelin ja ihanan glögisetin. Kiitos vaan tutuille ja tontuille mukavista yllätyksistä!




Iltamyöhään oli vielä hetki aikaa pelailla ja katsoa elokuvia. Pikkuhiljaa kellon painuessa yli puolenyön siirryimme vähitellen kukin omiin peteihimme. Joulu ei meillä suinkaan lopu aattoon, vaan vielä oli edessä muutama päivä tonttuilua. Ihana, ihana joulu!





keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Hyvää joulua!



"Ei huolta, murhetta kenkään muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat,
vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat,
ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on."

Ihanaa joulunaikaa kaikille!



lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulupuu on rakennettu

Joulukuusi.


Ilman sitä ei joulu tule. Meinasin jo panikoitua, kun näytti, että kuusen hankinta ei ota onnistuakseen. Lumen puutteen takia kuusenhaku oli mutkikasta, sillä puun kantaminen yksin pitkiä matkoja ei oikein houkuttanut, eikä pulkka kulje mustassa maassa.





Kuusen koristelu alkaa aina koristeiden läpikäymisellä. Säilytän koristeita laatikossa suojapaperiin käärittynä, ja jotta saan aseteltua ne kauniisti kuusen oksille, täytyy kaikki ensin purkaa pois papereista. Koristevalikoimani on hyvin perinteinen ja tavallaan aika vaatimaton. Kimalletta ja värejä on todella maltillisesti. Pidän eniten kangas- tai puupintaisista koristeista. Muoviset, vilkkuvat blingblingit eivät kuulu minun kuuseeni.


Tämän vuoden ostoksia on ihana metallinen sydän poro-kuviolla. Löysin tämän kaunokaisen Stockmannilta, ja alunperin ostin sen paketinpäälliseksi. Jostain syystä se ei vain koskaan päätynyt paketin päälle...



Vanhemmista koristeistani kudottu jääkarhu on ehdottomasti yksi suosikkejani. Se saa aina kuusesta paraatipaikan. Jos osaisin itse kutoa, kuuseni olisi varmaan täynnä pieniä, pehmeitä eläinhahmoja.


Lähes ainoina lajissaan muovipallo-osastoa kuusessani edustavat nämä ihanat, maltillisesti kimaltavat hurmurit. Maisemakuvioisia palloja on kaksi, ja niiden seurana samaan sarjaan kuuluvat kaksi lintukuvioista palloa sekä tämän vuoden löytö, pupukuvioinen pallo.


Pentikin huovutetut linnut koristavat kuusen yläoksia, sillä kissojen mielestä nämä pitäisi saalistaa ja repiä osiin. Yläoksilla ne ovat toistaiseksi säilyneet koskemattomina.


Ehdottomasti suosikkeihini kuuluvat myös Lontoosta ostetut puusydämet, joita kuusesta löytyy kaksi. Yksinkertaisen kaunista, eikö vaan?



Nyt kuusi on kotona, kauniina, tuoksuvana ja koristeltuna. Joulu saa tulla!


keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Piparkakkutalli



Huomenna on syyskauden viimeinen valmennus ennen joululomaa. Jokavuotiseen tapaan vien valmentajalle pienen kiitoslahjan kuluneesta vuodesta. Jo useamman kerran olen tehnyt hänelle piparkakkuyllätyksen. Viime vuonna pipareista muodostui porojen vetämä joulupukin reki lahjoineen. Tällä kertaa vuorossa on perinteinen hevostalli.


Tallin kaavat olen piirtänyt itse leivinpaperille, ja palat on leikattu taikinasta veitsellä. Myös hevoset ovat vapaalla kädellä muotoiltuja, sillä en omista hevosen muotoista piparkakkumuottia.

Taikinana käytin tällä kertaa Myllyn Paras Perinteistä piparkakkutaikinaa, joka on mielestäni valmistaikinoista maistuvinta. Tallin, hevosten ja pohjan tekemiseen meni hieman yli puoli kiloa taikinaa. Sokerikuorrutus on Dr.Oetkerin valmista, tuubissa myytävää valkoista pikeeriä. Tallin osat on liimattu toisiinsa sulatetulla sokerilla.





Tallin seinien koristeluun käytin sokerikuorrutuksen lisäksi Lindtin tummaa appelsiinisuklaata, Fazerin Avec-ranskanpastilleja ja sokerisia kakunkoristeita (sydämiä ja lumihiutaleita, joita on myös hevosten loimissa ja riimuissa). Hevosaitaus on tehty Halvan lakumatosta ja irtona myytävistä kuorrutetuista lakupaloista. Lantakasoina tarhassa on suklaarusinoita, koska oikea tallikaan ei koskaan ole täydellisen siisti ;)

Toivotan valmentajalle - ja toki kaikille muillekin - oikein rauhallista ja rentouttavaa joulua!


tiistai 10. joulukuuta 2013

Jouluttelua Inkoossa


Itsenäisyyspäivän jälkeen vierailin äidin ja isosiskoni kanssa rakkaan lapsuudenystäväni luona Inkoossa. Meillä oli aivan ihana ilta, ja ystäväni oli laittanut asuntonsa kauniin jouluiseksi. Myös koirani Penny pääsi mukaan kyläilemään ja leikkimään pienen ja pörröisen Jorge-hauvan kanssa.

Penny

Jorge ja jouluinen rusetti


Askartelimme illan riemuksi käpykoristeita. Tässä yksinkertainen ohje suloiseen käpykoristeeseen, jonka voi ripustaa vaikka joulukuuseen:

Käpykoriste

Tarvikkeet:
- käpyjä
- kultaista askartelyspraymaalia
- kimalleliimaa
- punaista silkkinauhaa
- rautalankaa
- pihdit ja leikkurit

Spraymaalaa kävyn pinta hennon kultaiseksi. Muista suojata alusta hyvin, ja käytä spray-maalia vain hyvin ilmastoidussa tilassa! Anna maalin kuivua.
Lisää pintaan halutessasi hieman kimalletta. Anna kuivua.
Leikkaa leikkurilla rautalangasta sopivan mittainen pätkä. Kieputa rautalankapätkä kävyn kannan ympäri tiukasti. Jätä pätkän toinen pää pystyyn ja muotoile koukuksi.
Sido aivan rautalangan juureen kävyn kannan tuntumaan rusetti punaisesta silkkilangasta.
Ripusta kuuseen.


perjantai 6. joulukuuta 2013

Hyvää itsenäisyyspäivää!


"Suomi on suota ja kuokka ja sisu,
Suomi on pettu ja pottu ja nisu.
Suomi on kuusi ja koivu ja petäjä,
punainen tupa ja polku ja veräjä."




Näin lausui Suomesta 90-vuotias sodankyläläinen sotaveteraani vuonna 2007, kun itsenäinen Suomi täytti 90 vuotta. Vaikka moni asia on muuttunut, tämä kuvaus suomalaisuudesta ja Suomesta on jotenkin yhä ajankohtainen. Suomi on meidän rakas kotimaamme, pidetään siitä yhdessä huolta kuuluisan sisumme voimalla.

Minun itsenäisyyspäiväperinteisiin kuuluvat linnan juhlien seuraaminen televisiosta, sekä piparinpaistajaiset vanhempien luona yhdessä äidin ja siskojen kanssa. Merkkipäivän kunniaksi leivoin aamulla vielä täytekakun, sillä eihän Suomen syntymäpäivää voi juhlia ilman asianmukaista tarjottavaa. Paljon onnea, rakas Suomi!

Tästä lähdettiin...

...ja tähän päästiin!