Joulu tuli, oli ja meni. Ihanana, maistuvana, tuoksuvana. Ihan kuin aina ennenkin.
Päivää ennen aatonaattoa muutin eläinten kanssa vanhemmille joulun viettoon. Kävimme myös pikkusiskon kanssa Vartiokylän kirkolla Kauneimmat Joululaulut -tapahtumassa virittäytymässä tunnelmaan.
Aatonaattoiltana koristeltiin kuusi. Täti, serkut ja eno kävivät kylässä. Syötiin pipareita, naurettiin ja odotettiin. Ulkona satoi vettä. Käytiin joulusaunassa, ja yöksi käperryttiin puhtaisiin, tuoksuviin lakanoihin. Joulu sai tulla!
Pikkusisko oli saanut oman kuusen huoneeseensa |
Illemmalla katettiin pöytään jouluateria. Oma panokseni joulupöydässä oli porkkanalaatikko, jota tein tänä jouluna ihan ensimmäistä kertaa, viime vuodesta tutulla reseptillä valmistettu bataattilaatikko sekä jälkiruoka, joka tällä kertaa oli valkosuklaa-pannacotta ja karamellisoidut omenat.
Tein jälkiruuat suoraan pieniin annoskuppeihin. Pilttipurkit olivat
oikein sopivat, sillä jälkkäriä ei näin tullut liikaa. Purkki muuntui
jouluiseksi söpön koristenauhan avulla.
Ruuan jälkeen oli pian aika aloittaa lahjojen jako. Koira ja kissat avustivat innokkaina, ja saivat toki myös omat pienet pakettinsa.
Tontut olivat jälleen panneet parastaan pakettien koristelussa, vai mitä sanotte näistä?
Tänä vuonna isä oli myös "satsannut" paketointiin, ja tehnyt pakettikortitkin ihan itse:
Paketeista paljastui yhtä sun toista kivaa ja hyödyllistä. Itse sain mm. uudet aamutossut koiran syömien tilalle, pinon keittokirjoja, mielenkiintoisen lautapelin ja ihanan glögisetin. Kiitos vaan tutuille ja tontuille mukavista yllätyksistä!
Iltamyöhään oli vielä hetki aikaa pelailla ja katsoa elokuvia. Pikkuhiljaa kellon painuessa yli puolenyön siirryimme vähitellen kukin omiin peteihimme. Joulu ei meillä suinkaan lopu aattoon, vaan vielä oli edessä muutama päivä tonttuilua. Ihana, ihana joulu!